Saako asunto-osakeyhtiössä asennuttaa omaan huoneistoon ilmalämpöpumpun?

Lähde: Herkulex.fi / 

Lämmin kesäsää kuumentaa asuntojen sisäilmaa, ja monet haaveilevat ilmalämpöpumpun asennuttamisesta huoneistonsa jäähdyttämiseksi. Yllätyksenä voi tulla, ettei ilmalämpöpumppua välttämättä saakaan asentaa, mikäli yhtiö taikka sen hallitus suhtautuvat hankkeeseen kielteisesti. Helteiden kuumentaessa tunteita voi naapurisopukin toisinaan olla koetuksella.

Asentamiseen tarvitaan taloyhtiön lupa

Ilmalämpöpumppuja asennetaan taloyhtiöissä yleensä osakkeenomistajien muutostöinä, ja yhtiön kannalta ne aiheuttavat usein lupiin ja teknisiin seikkoihin liittyvää pohdintaa.

Vallitsevan tulkinnan mukaan ilmalämpöpumpun asennukseen tulisi aina hankkia taloyhtiön lupa.  Lähtökohtaisesti luvan myöntää hallitus, joka voi myös asettaa osakkaalle asentamiseen ja laitteen ominaisuuksiin liittyviä tarpeellisia ehtoja. Jos taloyhtiössä ei ole aiemmin asennettu ilmalämpöpumppuja, niiden asentamista koskevat periaatepäätökset tai linjaukset on kuitenkin syytä käsitellä ensin yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksen myönteisen periaatepäätöksen jälkeen riittää jatkossa hallituksen antama lupa.

Ilmalämpöpumpun asennustyön suorittavalta voidaan edellyttää kylmäpätevyyttä ja sähkötöiden osalta myös sähköpätevyyttä. Taloyhtiöllä on myös oikeus ja velvollisuus valvoa ilmalämpöpumpun asentamista, jolloin osakas vastaa valvonnasta syntyvistä tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista.

Linjauksista päätettäessä on aiheellista kiinnittää huomiota paitsi laitteistojen oikeaoppiseen ja hyvän rakennustavan mukaiseen asentamiseen, myös ulkoyksikköjen sijoittamiseen, mahdolliseen luvan tarpeeseen, meluhaitan ehkäisemiseen ja laitteen huolto- ja kunnossapitovastuuseen sekä käyttöön. Esimerkiksi asuinkerrostalohuoneistossa ilmalämpöpumppua saa yleensä käyttää vain viilennykseen, ei lämmitykseen. Lämmityskäytössä tyypillisesti parvekkeella sijaitsevasta ulkoyksiköstä voi muodostua kosteutta, jonka hallittuun poistamiseen ei ole varauduttu. Osakkaan ei ole yleensä myöskään järkevää lämmittää omaa asuntoaan ilmalämpöpumpulla.

Mitä jos lupaa ei myönnetä?

Tuoreimman oikeuskäytännön valossa on epäselvää, voiko osakas asentaa huoneistoonsa ilmalämpöpumppua ilman taloyhtiön lupaa. Tällä viittaan ennen kaikkea Turun hovioikeuden yllättävään ratkaisuun, jossa se katsoi osakkaan voivan teettää ilmalämpöpumpun huoneistoonsa siitäkin huolimatta, että parvekkeelle sijoitettu ulkoyksikkö, tai tarkemmin ottaen sen edellyttämät putket- ja johdot lävistivät taloyhtiön kunnossapitovastuulle ja sen määräysvaltaan mm. Korkeimman oikeuden aiemmassa ennakkoratkaisussa kuuluviksi tulkitut ulkoseinärakenteet.  Hovioikeuden ratkaisu ei kuitenkaan ole saanut lainvoimaa, vaan asia odottaa Korkeimman oikeuden linjausta. Tätä odotettaessa on turvallisinta pitäytyä ennen Turun hovioikeuden ratkaisua vallinneessa tulkinnassa, jonka mukaan osakas ei voi asentaa ilmalämpöpumppua ilman yhtiön lupaa.

Asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 1 §:n mukaan osakkeenomistajalla on oikeus tehdä kustannuksellaan muutoksia omassa osakehuoneistossaan. Tätä on tulkittu siten, että osakkaan muutostyön ulottuessa huoneistoja rajoittavien seinien ulkopuolelle, ei osakkaalla ole automaattista oikeutta muutostyön tekemiseen. Näin siis myös ilmalämpöpumppujen kohdalla, koska niiden asentaminen vaatii aina myös osakashallinnassa olevan huoneiston ulkopuolelle meneviä, ja aiemmin vakiintuneen tulkinnan mukaisesti yhtiön vastuulla oleviin ulkoseinärakenteisiin kajoavia muutoksia.

Mikäli yhtiössä jollekin toiselle osakkaalle on aiemmin jo myönnetty lupa ilmalämpöpumpun asentamiseen, on muilla osakkailla lähtökohtaisesti oikeus edellyttää lupaa myös itselleen. Asunto-osakeyhtiölaki edellyttää, että samassa asemassa olevia osakkaita kohdellaan tasapuolisesti, ja juuri tästä ns. yhdenvertaisuusperiaatteesta johtuen onkin suositeltavaa käsitellä asia yhtiökokouksessa aina silloin, kun yhtiöön suunnitellaan asennettavaksi ensimmäistä ilmalämpöpumppua.

Viilennystä kaipaavan osakkaan kannalta voi olla erittäin hankalaa, mikäli yhtiössä suhtaudutaan ilmalämpöpumppuihin kielteisesti silloinkin, kuin yhtiölle taikka muille osakkaille ei aiheutuisi laitteesta tai sen käytöstä minkäänlaista haittaa. Toisinaan yhtiöissä törmätäänkin sitkeisiin ennakkoluuloihin laitteisiin liittyvistä melu- tai kosteushaitoista, joille harvoin on kuitenkaan olemassa mitään todellisia, tutkittuun tietoon pohjautuvia perusteita.

Siinä missä ilmalämpöpumppu voi tuoda kuumudesta kärsivälle osakkaalle suuren helpotuksen, ei naapureille useinkaan aiheudu ainakaan vähäistä suurempaa haittaa. Lisäksi, vaikka omissa suunnitelmissa ei olisikaan ilmalämpöpumpun asentaminen, voi sellaisen asennusmahdollisuus, tai kääntäen sen mahdottomuus, olla kynnyskysymys asunnon ostamista harkitsevalle. Myös naapurisovun kannalta olisi luonnollisesti toivottavaa, että yhtiöissä kyettäisiin suhtautumaan rationaalisesti ja myönteisesti naapurin parannushankkeisiin, joista ei yhtiölle tai sen muille osakkaille aiheudu haittaa. Toisaalta esimerkiksi parvekkeettomiin kerrostaloasuntoihin ei asentaminen välttämättä ole kohtuudella mahdollista edes yhtiön sanelemilla ehdoilla.

Haluaisitko ostaa asunnon, jossa on tukalan kuuma, mutta johon ei teknisestä toteutusmahdollisuudesta huolimatta saa asentaa ilmalämpöpumppua, koska yhtiössä tähän suhtaudutaan kielteisesti?

Ilmaston lämmetessä aihe on joka tapauksessa yhä ajankohtaisempi. Mikäli Korkein oikeus edellä mainitussa tapauksessa tekee osakkaan muutostyöoikeutta rajoittavan linjauksen, kasvaa väistämättä paine tarkastella uudelleen osakkaan muutostyöoikeutta koskevaa lainsäädäntöä ja sen ajanmukaisuutta ilmalämpöpumppujen kannalta.

Jaa sivu tutuillesi tästä:
Share on Facebook
Facebook
Pin on Pinterest
Pinterest
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin